Perätilasynnytysten ponnistusvaihetta ei osata hoitaa Suomessa

Eveliina Joutsenmeri

Meidän täytyy parantaa perätilasynnytysten hoitoa! Perätilasynnytyksen itse kokeneena sekä muiden kokemuksia kuulleena olen sitä mieltä, että ainakin nämä asiat ovat pielessä:

perätilasynnytykset medikalisoidaan liian rutiininomaisesti
synnyttäjät saavat heikosti tietoa eri hoitovaihtoehdoista
valloillaan oleva postinumerolotto: perätilasynnytysten ponnistusvaiheen hoitokäytännöt vaihtelevat eri synnytyssairaaloissa sekä hoitohenkilökunnittain

(Halusin kirjoittaa aiheesta, koska olen keskustellut aiheesta muiden perätilasynnyttäjien kanssa ja lukenut lukuisia aiheesta kirjoitettuja kommentteja. Näillä epäkohdilla on hyvin konkreettisia henkisiä ja fyysisiä vaikutuksia monien synnyttäjien terveyteen.)

1) Perätilasynnytysten ponnistusvaiheen hoito ei vastaa hyvän synnytyksen periaatteita eikä tutkittua kansainvälistä tietoa

Esimerkiksi THL:n toimintaohjelmassa hyvän syntymän tavoitteiksi on asetettu mm. synnyttäjän omien voimavarojen tukeminen ja tarpeettoman puuttumisen välttäminen. (1) Jokaisella synnyttäjällä on toki omat toiveensa, mutta tuskin kovinkaan moni toivoo että toimenpiteitä, kuten esimerkiksi välilihan leikkaamista, tehdään synnytyksen aikana turhaan.

Perätilasynnytyksen ponnistusvaiheen nykyinen hoitokäytäntö on kuitenkin edelleen lähtökohtaisesti hyvin medikalisoitunut. Perätilasynnytyksen ponnistusvaiheessa istuma-asento ja lääkäriavusteinen ulosautto ovat standardi hoitomenetelmä useissa synnytyssairaaloissa. Perätilasynnytyksen ponnistusvaihetta kuvataan seuraavasti esimerkiksi Terveyskirjaston osiossa “Sikiön perätila ja muut tarjontapoikkeavuudet” vuodelta 2023:

“Perätilasynnytyksen annetaan edetä mahdollisimman spontaanisti (pakottomasti) ponnistusvaiheeseen saakka. Synnytyksen aikana tarvitaan äidin hyvää yhteistyökykyä, koska äiti ponnistaa lapsen ulos, kunnes lapsen lapaluut näkyvät. Tämän jälkeen lääkäri auttaa hartiat ja pään ulos erityisottein.” (2)

Kansainvälinen tutkimus on kuitenkin valottanut pystyasennon olevan ei pelkästään mahdollinen perätilasynnytyksen ponnistusvaiheessa, vaan jopa johtavan positiivisiin tuloksiin, kuten lyhyempään synnytyksen toisen vaiheen kestoon, sekä vähentävän synnytyksessä tarvittavia manöövereita, äidille ja vastasyntyneelle aiheutuvia vaurioita, sekä sektioiden tarvetta. (3) Perätilasynnytykseen liittyvää tietoa jakaa mm. Breech Without Borders, joka työskentelee perätilasynnytykseen liittyvän harjoittelun, koulutuksen ja aktivismin parissa. (4) Yhdysvaltalaiset terveydenhuollon ammattilaiset Rixa Freeze, David Hayes ja Kristine Lauria ovat tuottaneet kirjan, joka toimii kokonaisvaltaisena fysiologisen perätilasynnytyksen ohjekirjana (A Guide to Physiological Breech Birth). (5) Myös heidän työnsä tukee näkemystä perätilasynnytyksen ponnistusvaiheen pystyasennon mahdollisuudesta ja hyödyistä.

Kansainvälisesti perätilasynnytyksen ponnistusvaiheita hoidetaan jonkin verran myös pystyasennossa. Esimerkiksi osassa norjalaisista synnytyssairaaloista perätilasynnytyksen ponnistusvaiheen hoitaminen pystyasennossa on mahdollista, ja eräässä norjalaisessa sairaalassa fysiologinen perätilasynnytys on jopa suositeltava synnytystapa. (6) Myös Suomessa osa perätilasynnytyksen ponnistusvaiheista tapahtuu pystyasennossa, mutta ponnistusvaiheen hoitomenetelmä on kyseessä olevan sairaalan lisäksi hyvin riippuvaista myös paikalla olevasta henkilökunnasta ja heidän osaamistaidoistaan. Hoitomenetelmien vaihtelevuus tosin osoittaa, että pystyasennon hyödyt tunnistetaan myös suomalaisissa sairaaloissa enenevässä määrin. Kuitenkin käytännössä vain osa synnyttäjistä saa mahdollisuuden pystyasennossa synnyttämiseen, vaikka siihen olisi edellytykset.

Laki potilaan asemasta- ja oikeuksista 785/1992, 2. luku, 3 §: “Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon.”

2) Synnyttäjille ei kerrota perätilasynnytyksen ponnistusvaiheen hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista avoimesti

Perätilasynnytystä suunniteltaessa yhdessä hoitotiimin kanssa on edelleen yleistä, että potilaalle esitetään puoli-istuva/makuuasento ja lääkäriavusteinen ulosautto ainoana vaihtoehtona ponnistusvaiheessa. Perätilasynnytyksen ponnistusvaiheen muiden hoitovaihtoehtojen, kuten esimerkiksi pystyasennon, esittäminen ei ole valtakunnallisesti vakiintunut käytäntö.

Pystyasentoa ei usein mainita ollenkaan hoitohenkilökunnan toimesta. Esimerkiksi omalla kohdallani Tyksissä syksyllä 2024 lääkäri kertoi perätiesynnytyksen ponnistusvaiheen tarkoittavan puoli-istuvaa asentoa ja lääkäriavusteista ulosauttoa. Vasta kyseenalaistaessani tämän tutkimustietoon vedoten ja kerrottuani, että haluan yrittää synnyttää pystyasennossa, lääkäri myönsi sen olevan mahdollista, mikäli hoitohenkilökunnassa sattuu olemaan paikalla joku, joka osaa tarvittaessa avustaa ulosautossa pystyasennossa. Huomioitavaa on, että tässä vaiheessa ei ollut tiedossa esimerkiksi mitään esteitä alatiesynnytykselle.

Myös Ferreiran ja Rantalan opinnäytetyössä, joka käsittelee Suomessa vuosina 2013-2018 perätilavauvan alateitse synnyttäneiden kokemuksia, “Osa vastaajista kertoi ponnistaneensa gynekologisessa ponnistusasennossa jalat telineissä siksi, että synnytystä hoitava henkilökunta näin ohjeisti ja vaihtoehtoja ei annettu. Näistä vastaajista osa koki ponnistusasennon epämiellyttäväksi.”(7) Perätilasynnyttäjät eivät usein siten edes tiedä, että muu kuin istuma-asento tai lääkäriavusteinen ulosautto on perätilasynnytyksessä lähtökohtaisesti mahdollista. Käytännössä nämä tilanteet loukkaavat usein myös potilaan itsemääräämisoikeutta, ja olen törmännyt kommentteihin, jossa alatiesynnytys on ollut haluttu, mutta hoitohenkilökunnan myötämielisyyden puutteen pelossa sektiosta on tullut varteenotettava vaihtoehto.

Laki potilaan asemasta- ja oikeuksista 785/1992, 2. luku, 5 §: “Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan.” // Laki potilaan asemasta- ja oikeuksista 785/1992, luku 2, 6 §: “Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.”

3) Postinumerolotto: synnyttäjät ovat alueellisesti eriarvoisessa asemassa, koska hoitokäytännöt vaihtelevat niin sairaaloiden välillä kuin niiden sisällä hoitohenkilökunnasta riippuen

Kuten yllä on esitetty, pystyasennon esittäminen perätilasynnytyksen ponnistusvaiheen hoitovaihtoehtona ei ole valtakunnallisesti vakiintunut käytäntö, kuten ei myöskään perätilasynnytyksen ponnistusvaiheen hoidon toteutuminen käytännössä. Olen kuullut paljon kommentteja, joissa toistuvat lauseet “asennossa ei ollut vaihtoehtoja” tai “ei ollut valinnanvaraa.” Samaan aikaan jotkut kertovat lääkäreiden itsekin todenneen, että perätilasynnytys on liiaksi medikalisoitu, ja jotkut ovat kuulemma jopa myöntäneet, että eivät vain ole viitsineet opetella uusia tapoja hoitaa perätilasynnytyksiä. Toisaalta olen myös kuullut, että jotkut ovat saaneet tai olisivat halutessaan saaneet synnyttää myös esimerkiksi pystyasennossa. Nämä esimerkit osoittavat, että synnyttäjät ovat eriarvoisessa asemassa synnytyssairaalasta ja hoitohenkilökunnasta riippuen. Tämä lisää synnyttäjien pelkoa ja epätietoisuutta, kun käytänteiden ja henkilökunnan osaamisen tasot vaihtelevat sairaaloittain.

Perustuslaki 731/1999, toinen luku, 6 §: “Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä." // “Terveyspalveluja on annettava yhdenvertaisesti siten, ettei ihmisiä aseteta eri asemaan esimerkiksi iän, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Hoitoa on saatava yhdenvertaisesti asuinkunnasta riippumatta.”(8) // Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014, toinen luku, 5 §: ”Viranomaisen on arvioitava
yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin
toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa?‍

1. Jos sinulla on perätilasynnytys edessäsi: lue asiasta lisää. Tunne faktat sekä pohdi omia toiveitasi. Uskalla vaatia parempaa hoitoa. Pystyasennossakin voi synnyttää! Mikäli synnytyksestäsi on puolestaan kulunut alle 2 vuotta ja olet tyytymätön synnytyksessä saamaasi hoitoon, voit tehdä kirjallisen muistutuksen synnytyssairaalaasi.

2. Jos olet hoitohenkilökuntaa: mieti, onko sinun / yksikkösi tietämys perätilasynnytyksestä ajan tasalla. Sinä voit olla se, joka mahdollistaa perätilasynnyttäjille ja -vauvoille paremman synnytyksen ja syntymän tuomalla kansainvälistä tutkimustietoa poikkipöydälle.

‍

Lähteet:

1 “Mitä on hyvä syntymä?” Suomen Kätilöliitto, viimeksi tarkistettu 10.4.2025, https://suomenkatiloliitto.fi/mita-on-hyva-syntyma/.

2 “Sikiön perätila ja muut tarjontapoikkeavuudet,” Duodecim Terveyskirjasto, viimeksi tarkistettu 10.4.205, https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00879.

3 Frank Louwen et al., “Does breech delivery in an upright position instead of on the back improve outcomes and avoid cesareans?” International Journal of Gynecology & Obstetrics 136 (2017): 151.

4 Breech Without Borders, viimeksi tarkasteltu 11.4.2025, https://www.breechwithoutborders.org.

5 Rixa Freeze, David Hayes, ja Kristine Lauria, A Guide to Physiological Breech Birth (Breech Without Borders, 2024).

6 Tone Lindtveit et al., “Women’s experiences with planned singleton upright breech birth - A phenomenological study,” Sexual & Reproductive Healthcare 39 (2024): 2.

7 Satu Ferreira ja Viivi Rantala, “Äitien kokemuksia perätilasynnytyksestä” (Opinnäytetyö, Tampereen ammattikorkeakoulu, 2019), 25.

8 “Potilaan oikeudet,” Sosiaali- ja terveysministeriö, viimeksi tarkasteltu 11.4.2025, https://stm.fi/potilaan-oikeudet.

Perätilasynnytysten ponnistusvaihetta ei osata hoitaa Suomessa

1) Perätilasynnytysten ponnistusvaiheen hoito ei vastaa hyvän synnytyksen periaatteita eikä tutkittua kansainvälistä tietoa

2) Synnyttäjille ei kerrota perätilasynnytyksen ponnistusvaiheen hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista avoimesti

3) Postinumerolotto: synnyttäjät ovat alueellisesti eriarvoisessa asemassa, koska hoitokäytännöt vaihtelevat niin sairaaloiden välillä kuin niiden sisällä hoitohenkilökunnasta riippuen

Mitä tämä kaikki tarkoittaa?‍

Lue seuraavaksi:

Tilaa Kotihiiren kirjoitukset sähköpostiisi: